Lempeästi kohti muutosta

04.08.2020


Minulla tuli jo hetki sitten täyteen pitempi aika ilman uusien tai edes käytettyjen vaatteiden ostamista. En asettanut itselleni mitään tavoitetta olla ostamatta, mutta lähes vuosi kului ostoksitta. Halusin jakaa muutamia huomioitani tästä ajasta ja miltä tuntui uuden vaatteen hankkiminen pitemmän ajan jälkeen. 

Ensinnäkin huomasin kiinnittäväni paljon enemmän huomiota laatuun kuin aiemmin. Materiaalien laatu erottui silmääni selkeämmin. Ihan jo kauppojen yleisilme kertoi minulle löytäisinkö itselleni sopivaa vaatetta. Selkeästi laadukkaat ja uniikimmat vaatteet puhuttelevat enemmän. Tunnistin itsessäni myös sen, että nykyään on kiva saada palvelua. En tiedä onko sitten jo ihan joku ikäkysymyskin, mutta oli kiva kuulla liikkeessä, kun myyjä osasi kertoa tarinan vaatteiden takana. 

Olen huomioinut omalla kohdallani, että parhaiten minulle toimii intuitiolla ostaminen. Ei se, että etsimällä etsin jotain vaan ihana, juuri minulle sopiva vaate tulee vastaan sattumalla. Näin olen ostanut kaikki pitkäikäisimmät vaatteeni. Itseni kohdalla somen ja mainonnan vaikutteet ovat saaneet hukkaamaan oman tyylini. Olen mennyt mainosten perässä ja yrittänyt noudattaa erilaisia ohjeita vaatekaapin must-have- vaatteista. Oikeat must-have jutut ovat sellaisia, jotka tulevat suoraan sydämestä. Ne ovat sellaisia vaatteita, jotka puhuttelevat ja ovat omasta mielestäni aidosti oikeasti kauniita. Kuuntelen nykyään paljon enemmän todellista tyyliäni järkeistämisen sijaan. 

Harmituksekseni huomasin myös, että tunsin jopa häpeää ja ahdistusta tehdessäni ostoksen. Näin tunsin vaikka olinkin ostanut ekologisesti tuotetun vaatteen. Pohdin syitä näihin tuntemuksiin ja en voi olla ajattelematta, että vaikuttaako tähän nykyinen ekologisuuden korostuminen ja omalla kohdallani myös ilmastomuutokseen liittyvä ahdistus. Tai ehkäpä se johtui siitä, että halusin taas yrittää kaikkeni ollakseni ostamatta vaatteita. Mitä pitempää ostamatta, sitä parempaa. Sellaisen kuvan usein saa somettaessaan. En kuitenkaan usko, että pystyisimme olemaan täysin ostamatta vaatteita. Ostamalla vaatteita voimme tukea kotimaisia yrittäjiä, saamme iloa elämään, itsevarmuutta ja ennen kaikkea tarvitsemme ehjiä vaatteita. 

Tärkein oivallus itselleni on ollut se, ettei ostamisen haluni katoa sillä, että päätän olla ostamatta. Olenhan kuitenkin kokeillut ostolakkoja niissä epäonnistuen. Oli monia kertoja, kun selasin nettikauppoja. Näin jossakin jotain kivaa tai halusin piristystä. Saattoi tulla se vanhastaan tuttu tunne: mulla ei ole mitään vaatteita. Olen aiemmin ollut huomattavasti paljon impulsiivisempi ostamisen suhteen, mutta enää en vain toimi halujeni mukaan. Pyrin kääntämään huomion itseeni ja miettimään mistä nousee halu saada uutta. Usein se on altistumista yllykkeille ostaa tai olen itse sellaisessa vaiheessa, kun tunne-elämä myllertää.  Erityisesti minua on aiemmin altistanut ostamiselle tyhjyyden ja ulkopuolisuuden tunteet, joiden parissa olen työstänyt. Yleensä minua auttaa jo ihan se, että kiinnitän huomioni niihin vaatteisiin joita minulla jo on. Olen pikkuhiljaa pystynyt muodostamaan kokoelmaa omista lempivaatteistani, joista saan iloa pitkäksi aikaa. 

Viimeisimpinä, mutta ei ollenkaan vähäisimpinä havaintona ymmärsin miten paljon omien ajatusten havainnoinnilla ja käsittelyllä voin vaikuttaa. Olen opetellut ajattelemaan ettei ulkonäköni tai vaatteeni voi olla mitenkään tärkeintä. Enkä niin halua asian olevankaan. En tarvitse viimeisen muodin mukaisia vaatteita tehdäkseni vaikutuksen. Panostan enemmän siihen millaisen jäljen jätän olemalla oma itseni, viestimällä syvintä olemustani myös vaatteilla. Näiden asioiden opettelu vie aikaa ja niiden kanssa työstäminen on edelleen osa minua. Loppujen lopuksi ajattelen, että ainakin omalla kohdallani muutos on ollut pysyvämpää lempeän itseen suhtautumisen kautta eikä niinkään tiukan kieltäytymisen avulla. 

Miltä kuulostaa? Etenkin tuo intuitiivisuus saattaa kuulostaa yllättävältä. Se on alkanut toimia todella vasta, kun olen perehtynyt siihen millainen oma tyylini todella on ja mitä haluan kuvastaa tyylilläni.